”Siinäpä vasta erikoinen tyttö. Kesakoita ja paksu tumma tukka, joka oli nyrhitty (kenties omin käsin) takaa niin, että se ulottui tasapitkänä korvasta korvaan. Suurin piirtein Léonin ikäinen, ehkä hiukan nuorempi tai vanhempi, sitä oli vaikea sanoa. Suuri suu ja siro leuka. Herttainen hymy. Pienet, valkeat hampaat ja veikeä rako yläetuhampaiden välissä. Silmät – vihreät? Kauniit sääret, sikäli kuin Léon oli nähnyt oikein niin lyhyessä ajassa. Ja pahuksen nopea pyöräilijä.”

17-vuotias Léon Le Gall pyöräilee töihin kesällä 1918. Matkalla hän tapaa Louise Janvierin, ja he rakastuvat ensi silmäyksellä. Aika ei vain ole otollinen heidän rakkaudelleen: he haavoittuvat ensimmäisen maailmansodan loppurytinöissä. Léon luulee Louise kuolleen. Louise puolestaan uskoo Léonin menehtyneen. Kymmenen vuoden kuluttua Léon näkee Pariisin metrossa Louisen näköisen naisen. Léon on mennyt naimisiin, mutta Louise valtaa hänen mielensä, ajatuksensa ja sydämensä, ja hän etsii tämän käsiinsä. Rakkaus on ennallaan, mutta Léonin avioliitto ja pian puhkeava toinen maailmansota estävät jälleen heidän onnensa. Milloin he taas tapaavat toisensa? Koska on heidän aikansa?

Léon ja Louise on hurmaavan haikea rakkaustarina ja elinvoimainen ajankuva Euroopasta kahden sodan myllerryksessä. Se pohtii itsekkyyttä ja epäitsekkyyttä, luopumista ja rakkautta, ohikiitäviä hetkiä ja ainutkertaisia tilaisuuksia sekä sitä, onko meille kullekin sittenkin varattu vain yksi ja ainoa. 

Kirja perustuu kirjailijan oman isoisän elämäntarinaan.

 Léon ja Louise Facebookissa